Saimme tehtävän aiheeksi pientuotteen. Totesin tarvitsevani kouluun jonkun pieneen tilaan mahtuvan vetoketjullisen pussukan, johon saa laitettua puhelimen, lompakon ja avaimet. Suunnittelin useamman tuotteen, mutta tämä malli tuntui kätevimmältä käyttötarkoitusta ajatellen.
Kaavojen teko oli oikeastaan aika helppoa. Lähes kaikki palat olivat suorakaiteen muotoisia.
Kaavat osoittautuivat vieläpä toimiviksi, joten valmistuvaiheessa ei ollut suurempia ongelmia.
Valitsin nämä kankaat tilkkulaatikosta sävyjen ja mukavan tuntuisen puuvillan takia. Lopputulosta katsoessa kankaat olivat hyviä valintoja. Vuoreen olisi käynyt toki myös vahvempi kangas, mutta uskon tämän kestävän sen minkä pitääkin. Näin jälkikäteen ajatellen myös harmaisiin osiin olisi voinut laittaa tukikankaan jämäköittämään, mutta tähän käyttötarkoitukseen se ei ole onneksi pakollinen. Vetoketju oli sopivan mittainen ja nepparin laitto onnistui ensimmäisellä yrittämällä.
Leikkuusuunnitelmaa tehdessä kiinnitin huomiota langansuuniin ja mahdollisimman pieneen kangashävikkiin. Kun palat oli leikattu, pääsin aloittamaan ompelun. Taskun kannen asettelu meni uusiksi alkuperäisiin piirrustuksiin nähden, mutta vanhalla kaavalla leikatut palat kävivät tähän käyttötarkoitukseen loistavasti. Piirrustuksien mallissa esim. kolikot pääsevät helposti tippumaan taskusta nepparista huolimatta, mutta uudella asettelulla pienet tavarat pysyvät siellä missä pitääkin.
Vetoketjua laittaessa jouduin kaivamaan ratkojan esille, mutta pienen pyörittelyn jälkeen sekin oli onnistuneesti kiinni oikealla kohdalla.
Työjärjestys muovautui tuotetta tehdessä. Pysähdyin aina hetkeksi ajattelemaan seuraavia vaiheita, saumoja ja niiden poikkileikkauskuvia, kirjasin ne ylös ja jatkoin eteenpäin. Lopuksi kokosin näistä muistiinpanoista lopullisen työjärjestyksen.
Otin pussukan parin päivän koekäyttöön jotta voin testata ommelten laadun ennen arviointia. Harmikseni huomasin ommelleeni taskun vihreän kaistaleen liian kauaksi sivusaumasta. Kangas oli päässyt purkumaan noin sentin matkalta. Ratkoin vuoren auki ja ompelin kyseisen sauman uudelleen hieman kauempaa. Tästä lähtien muistan kiinnittää paljon enemmän huomiota saumavaroihin, koska tuntuu kurjalta alkaa valmista tuotetta korjailemaan oman huolimattomuuden vuoksi.
Tätä pientä purkumista lukuunottamatta, tuote vastaa sitä laatua mitä toivoinkin.
Haastavinta oli työjärjestyksen laatiminen ja poikkileikkauskuvien pohtiminen. Valitsin itselleni paperitöiden osalta aikaa vievän tuotteen, mutta voin rehellisesti sanoa oppineeni paljon uutta. Kokonaisuudessaan mukava projekti. :)
